Mitenkähän paljon ihminen voi oppia toisilta ihmisiltä vain olemalla heidän kanssaan, keskustelemalla, syömällä, nauramalla ja vierailemalla toistensa luona? Meidän vastauksemme tähän kysymykseen on yksiselitteinen: oppia voi loputtomasti!
Kävimme keväällä 2024 Moshissa ammatillisen koulutuksen opettajien kouluttajina. Totesimme silloin, että eniten oppia ja osaamista hankimme me kouluttajat, eivät koulutettavat opettajat. ( https://oamkjournal.oamk.fi/2024/shared-horizons-in-tanzania-why-we-need-each-other/ ) Samanlainen kokemus meillä on myös nyt, kun tansanialaiset opettajat vierailivat Oulussa luonamme tutustumassa ammatilliseen koulutukseen ja suomalaiseen kulttuuriin syyskuun 2024 alussa. Kysyimme heiltä jälkeenpäin, mikä Suomessa ihastutti, hämmästytti tai kauhistutti vierailun aikana. Saimme paljon ajatuksia ja pohdintaa suomalaisesta koulutuksesta, luonnosta, ruuasta, ihmisistä ynnä muista.
”Education system, modern and comfortable classrooms, beautiful environment and attractive nature.”
“Educational system (emphasizing creativity, equal opportunity, teacher highly respected).”
“The educational systems of Finland are very stable, strong, and flexible which allows the students to choose their leaning path.”
Koulutusjärjestelmämme sai ihastusta osakseen, samoin tilat ja oppimisympäristö ja myös luonto. Turhan usein me opettajat Suomessa tuskailemme epäsopivia oppimisympäristöjä, vaikka opetus ja ohjaus niissä toimii mainiosti. Tansanialaisilta olemme oppineet ja saaneet hyvän muistutuksen siitä, että opettajan toiminnan ytimessä on pedagogiikka, joka tukee oppimista sekä kyky toteuttaa oppimisen tukea erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä – myös silloin kun ympäristöt eivät mahdollista kaikkein moderneimpia ratkaisuja. Pedagogiset innovaatiot voi myös määritellä arkisiksi ratkaisuiksi, joissa opettaja ammentaa pedagogisista luovuusresurssistaan kuhunkin opetustilanteeseen maksimaalisesti oppimista ja oppijaa tukevia ratkaisuja.
Myös koulutusjärjestelmämme saa meiltä itseltämme toisinaan turhan kriittisiä arvioita, vaikka se tarjoaa lapsille ja nuorille jokseenkin yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja opiskella perheen varallisuudesta riippumatta. Tämä ”Finnish Dream” on ainutlaatuinen mahdollisuus, jonka soisi olevan kaikilla maailman lapsilla ja nuorilla heidän omaan kontekstiinsa soveltaen. Mikä siis olisi ”Tanzanian Dream” oppimisessa ja koulutuksessa?
Suomessa opettajilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan opetukseensa ja pedagogisiin järjestelyihin ja opettajilla on myös mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen. Tästä hyvä esimerkki on osaamisperustaisuuden toteutuminen Oulun ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Kiitos vieraidemme, muistamme olla onnellisia näistä asioista jatkossa! Ja myös kauniista ja puhtaasta luonnosta!
“In Oamk there is a digital library where students can find and borrow books online, free computers to use, discussion places and quit places as well.”
Olemme pitäneet itsestäänselvyytenä, että kaikilla meille on tarjolla ilmainen kirjasto, josta opiskelussa tai vapaa-ajalla tarvittavia kirjoja voi lainata. Suomessa ensimmäinen lainakirjasto, Vaasan Lukukirjasto perustettiin jo vuonna 1794 (Kysy kirjastonhoitajalta). Vuonna 2023 suomessa oli 712 toimipistettä ja 123 kirjastoautoa, joiden kokonaislainaus oli yhteensä 82 999 801 lainausta (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Lisäksi meitä palvelee vielä muun muassa laitoskirjastot ja digitaalinen kirjasto (Suomen yleisten kirjastojen tilastot).
Valtakunnallisen verkkotietopalvelu Kirjastonhoitajan mukaan Suomen kirjastojärjestelmä on maailman parhaimmistoon kuuluva (Kysy kirjastonhoitajalta). Kiitos vieraidemme, muistamme jatkossa olla tyytyväisiä ilmaisen ja kaikkien saatavilla olevien kirjastojen palveluihin, vaikka joudumme joskus odottamaan haluamaamme kirjaa muutaman päivän. Sehän vain kertoo siitä, että kirjastomme on ahkerassa käytössä ja tarpeellinen.
“Foremost a warm and smiling welcome, which was very kind to us, together with a coffee break.”
“The people of Finland are trustful in many ways, humble and polite.”
“Power of Time management.”
“Power of innovation and creativity.”
Ehkäpä suomalaiset sittenkin osaavat small talkia ja olla ystävällisiä vieraille! Liian paljon ja liian usein soimaamme itseämme ja suomalaisia yleensä siitä, että emme osaa olla vieraanvaraisia ja ystävällisiä. Osammehan me, ja tästä palautteesta oppineena yritämme tehdä asiat jatkossa vieläkin paremmin. Näinhän oppiminen juuri tapahtuu – kun saa kiitosta oikeansuuntaisesta osaamisesta, niin osaamista haluaa parantaa vielä entisestäänkin. Meidän vieraanvaraisuudessamme on kuitenkin vielä matkaa tansanialaisten vieraanvaraisuuteen. Kankaat, puvut, kassit ja kahvit olivat vierailla tuliaisina meille. Olemme menossa Tansaniaan jälleen helmikuussa 2025, ja tässä asiassa meillä on parantamisen varaa.
Vieraamme näkivät ja kokivat suomalaisen pidättyväisyyden, vähäpuheisuuden ja vaatimattomuuden ystävällisyytenä ja vieraan huomioimisena. Onkin tärkeää huomata, että se, miten toisen kulttuurin koemme, riippuu omasta taustastamme ja myös henkilökohtaisesta temperamentistamme. Usein suomalaisten ”kummallisuuksien” kommentointi on mediassa anglo-amerikkalaisten käyttäytymisnormien kyllästämää ja kontrasteja alleviivataan, koska se tuo huomiota. Voimmeko siis ajatella, että yksi suomalaisen sosiaalisen kulttuurin piirteitä on tilan antaminen ja toisen huomioiminen eleettömästi?
“Unique Culture and Traditions: Finns are known for their love of saunas, a practice deeply rooted in the culture.”
Me rakastamme saunaa. Sen me tiesimme jo entuudestaan, joten siinä ei ollut mitään uutta opittavaa. Opimme kuitenkin sen, että saamme olla siitä tavasta ylpeitä ja onnellisia. Se on uniikki suomalainen perinne, joka on säilynyt sukupolvelta toiselle ja jonka merkitys on edelleen vahva. Yhden vieraamme kanssa käymämme keskustelu avasi meille syvällisen kulttuurisen tulkinnan saunasta: suomalainen sauna on nerokkaasti luotu, koska se ”pakottaa” rauhoittumaan. Saunassa on oltava varovainen. Saunassa ei voi sätkyillä, säheltää eikä singahdella, koska on liian kuuma ja kiuas on vaarallinen! Kun varovaisuuden sisäistää ja siihen ei enää tarvitse keskittyä, vapautuu energia täydelliseen rentoutumiseen.
“Favorite colors of Finns are black, blue and white.”
Vieraillessamme Tansaniassa ja heidän vieraillessa Suomessa, opimme, että värejä voi ja kannattaa vapaasti käyttää myös vaatetuksessa. Värien yltäkylläisyys Tansaniassa käydessämme ja vieraiden pukeutumisessa häikäisi ja ilahdutti meitä kaikkia heidän vierailunsa aikana. Värit kiinnittävät huomiota, innostavat ja piristävät. Kiitos vieraidemme, Kimmo kävi ostamassa uuden kukallisen paidan ja Iiriksellä on uudet siniset kengät.
Kirjoittajat:
yliopettaja Iiris Happo ja lehtori Kimmo Kuortti,
Oulun ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoulu
Lähteet:
Kysy kirjastonhoitajalta. Kirjastojen valtakunnallinen verkkotietopalvelu. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-vanha-suomen-kirjastolaitos-on
Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://okm.fi/kirjastotilastot
Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Suomen yleisten kirjastojen tilastot